Rippikoulun muotoja

Kaikki rippikouluvaihtoehdot ovat kaksiosaisia.

1. Ennakkojakso (= kotiseurakuntaan tutustumista ja oman ryhmän tapaamista)
2. Rippikoulutapaamiset tai leirijakso

Ennakkojakso alkaa itsenäisesti valittavaan joulunajan tapahtumaan osallistumisella joulukuussa.
Ryhmän yhteiset tapaamiset 1-3 tapaamista/ryhmä alkavat vuoden vaihteen jälkeen.

Rippikoulutapaamiset tai leirijakso toteutuu kevään ja kesän aikana.

Leiririppikoulu

• Ryhmäkoko 6–10 nuorta
• Toimintaa erilaisten menetelmien kautta (musiikki, kädentaidot, ym.).
• Leiririppikoulut pyritään pitämään esteettömissä leirikeskuksissa.
• Sopii lievästi tai keskiasteisesti kehitysvammaisille nuorille.
  • He pystyvät hoitamaan monia arjen askareita, kuten pukeutumaan tai syömään, itsenäisesti tai tuettuna.
  • Suuret apuvälineet, kuten nosturit, voi olla hankala sijoittaa leirikeskusoloihin.
• Leiririppikouluun voi osallistua myös henkilökohtaisen avustajan kanssa, jos leiriolosuhteet muuten ovat nuorelle sopivat.

Päivärippikoulu

• Ryhmäkoko on 2–5 nuorta.
• Pienryhmän rippikoulu muodostetaan ilmoittautuneiden nuorten tarpeiden mukaan. Opetus on vahvasti kokemuksellista.
• Useita lyhyitä tapaamisia ja saattaa sisältää ryhmän valmiuksien mukaan lyhyen 1–2 yön leirijakson.
• Sopii vaikeasti autistisille sekä vaikeimmin kehitysvammaisille nuorille.
  • Nuorella on henkilökohtaisen avustajan tarve.
  • Nuori tarvitsee enemmän henkilökohtaista tukea opetuksen suhteen.
  • Nuoren vahva henkilökohtainen tunteminen on usein onnistuneen rippikoulun edellytys.

Yksityisrippikoulu

• Olemuskieli (Rippikoulu olemuskielellä – EVL Plus) on tärkeä työväline.
• Rippikoulutapaamiset pyritään järjestämään nuoren kotiseurakunnan tiloissa tai joissakin tapauksissa nuorelle tutussa tilassa esimerkiksi koulussa.
• Nuorelle ryhmässä toimiminen tai oleminen on usein haastavaa ja nuori tarvitsee paljon tukea ja huomiota.
• Rippikoulun onnistuminen vaatii yhteistyötä mm. kodin ja koulun kanssa.